Kyyvesi kuntoon -hanke

Kyyvesi mainittiin olevan erinomaisessa tilassa oleva järvi Kymijoen –Suomenlahden pintavesien hoidon suunnittelukokouksessa. Asia sai kuitenkin välittömästi runsasta palautetta, ettei näin ole. Järvi on väriltää tumman ruskea ja lievästi rehevä. Erinomainen järvi puolestaan on lähellä sen alkuperäistä luonnontilaa. Kyyveden ihminen onkin muokannut, laskemalla sen vedenpintaa lähes kahdella metrillä, jolloin järven tilavuus on pienentynyt. Vuoden 2009 alussa Kyyvedelle perustettiin toimintaryhmä, Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta. Toimintaryhmä koostui vesien aktiivikäyttäjistä, metsä- ja maatalouden toimijoista, vesialueen omistajista ja alueen kunnista. Kyyveden kunnostushankkeen siivellä, perustettiin usea muu paikallisen alueen toimintaryhmä paremman vesistön asialle. Kyyvesi kuntoon -hanke ajoittoi 2010-2013 vuosien väliin.nainital_lake_in_the_morning

Hoitotoimien kohdistustarpeet selvitettiin Haukivuorella kotiseutumarkkinoiden ohessa yleisenä kyselynä vesistön käyttäjille. Vastauksia tuli 152 kpl, joita ELY -keskus käsitteli. Kyselyn perusteella muodostettiin yhteinen kuva, miten Kyyvettä alettiin kunnostamaan ja mitkä olivat tavoitteet.

Viestinnässä tehtiin kunnostus- ja hoitotoimien toiminta tutuksi alueen asukkaille. Tiedotus tapahtui paikallislehden kautta, useana artikkelina ja kylätapahtumien yhteydessä. Tiedotus onnistui hyvin ja paikallisille saatiin tietoa hankkeen toiminnasta. Kaiken kaikkiaan eri tapahtumissa tavoitettiin 2000 henkilöä lähialueelta.

ELY-keskus palkattiin ottamaan vesinäytteitä paikoista, joihin maataloudesta vapautui ravinnepäästöjä. Pöllänojan-Purukorvenojan suulaueelle valmisteltiin kosteikkosuunnitelma sivuprojektina, joka käsitteli kosteikon kunnostusta. Purukorvenojan varrelle sovittiin, että alueelle tehdään maanomistajien kanssa kosteikkoja. Lisäksi Purukorvenojjalle suunniteltiin rakennettavaksi putkipatoja, jotka suojelisivat vesiä metsätalouden pistekuormitukselta. ELY-keskus teki koekalastuksia Hirviselällä, Suovulla ja Kapustasalmen yläpuolisella vesialueella. Hoitokalastusta opetettiin Mikkelin kansallisopistossa. Vesikasvien niittämisestä tehtiin suunnitelmat Siikalahdelta ja Nykälän alueelta. Nykälänjoelle, tehtiin kasvillisuuden poistotarpeen arvio syksyllä. ELY-keskus teki kesällä vesikasvikartoituksia seurantaohjelmaan. Paikalliset ihmiset olivat tehneet aktiivisesti havaintoja levistä, mikä auttoi projektia. Vedenkorkeuden nostomahdollisuuksien selvittämiseksi ELY-keskus teki patosuunnitelman, joka sisälsi myös laskelmat padon vaikutuksesta Kyyveden vedenkorkeuteen.

Hanke onnistui hyvin, hoitokalastuksessa saatiin 3800 kg vähäarvoista kalaa kuten pieniä lahjoja ja särkeä kalastettua järvestä pois. Kosteikkokartoituksessa selvisi 2,5 km mahdollisia suojavyöhykkeitä ja seitsemän kappaletta paikkoja mahdollisile kosteikoille. Kyyveden alivesien nostamisesta sovittiin ja vedenpinta on nykyään 30 cm korkeammalla kuin se on yleensä ollut. Hankkeella on suuri merkitys koko alueen kannalta.

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *