Kyyveden luonto ja nähtävyydet

Kyyveden pituus rannalta rannalle on 26 km ja suurin leveys 15 km. Kyyvesi on siis melko iso järvi. Järvi on yleispiirteiltään pitkien ja kaipeiden niemien, salmien ja lahtien täyteinen. Kyyveden pohjoisosasta laskee järveen useita vesireittejä. Järveen on paljastunut toista tuhatta pientä saarta, kun järven vedenpintaa laskettiin 1,78 mertiä 1800-luvun lopussa. Vesialue on tästä johtuen hyvin kivikkoinen. Järven keskisyvyys on vain 4,4m ja vesi on humuspitoista, eli tummahkoa. Suurin järvenselkä on Hulkonselkä ja suurin saari 200 hehtaarinen Emäsalo. Suurin osa Kyyvedestä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Rannat ovat vedenlaskun takia lehtipuuvaltaisia.mt-fuji_and_lake_shojiko

Jääkausi on jättänyt jälkeensä monia upeita luonnonnähtävyyksyiä kuten: korkeita jylhiä kallioseinämiä, paljaita avokallioita, kivikkoisia pirunpeltoja ja yksinäisiä kivipaaseja on muodostunut saarille ja rannoille. Järven ympäriltä voi löytää suuria kivilohkareita, joita Jääkausi on liikutanut mukanaan. Kaksi suurta kivipaasia Kirkonkivi ja Hulkonkivi, sijaitsevat Kirkonkylän läheisyydessä. Kivipaaseista kerrotaan legendaa, että piru olisi heittänyt ne yrittäessään tuhota kirkkoa.

Järvellä helpoin on liikkua paikasta toiseen veneellä, sillä ympäri järveä löytyy rantautumispaikkoja. Rantautumispaikat sijaitsevat Vavesaaressa, Emäsalonniemessä, Iso-Repossa ja Tyltynniemessä. Lisäksi Keronvuorella on aarnialueen rantautumispaikka. Veneellä liikkuessa on paras noudattaa vesistön kulkuväyliä, sillä järvi on matala ja kivikkoinen.

Keronvuori sijaitsee Keronlahdella ja se nousee 30 metrin korkeuteen järven pinnasta. Se ei sinällänsä ole kuin pieni mäki, muta sieltä aukeaa hienot näköalat Kyyveden järviluontoon. Keronvuoressa on aarnimetsää, joka on vanhaa lehtoa. Se on tärkeä luontokohde ja siksi suojeltu Metsähallituksen päätöksellä. Alueella elää uhanalaisia sieni-, kasvi- ja lintulajeja. Jos onni käy, saattaa nähdä alueella valkoselkätikan, nuolihaukan, metson, kuikan, kuhankeittäjän. lahoavissa Keloissa voi nädä käpytikan jälkiä ja rantalehdoissa elää myös pikkutikkoja. Pohjantikan huutoja voi myös kuulua aarnimetsässä liikkuessa. Saarissa voi nähdä laajojen harvennushakkuiden jälkiä. Koska vesi on tummahkoa, siellä viihtyy hyvin kuha ja järvessä onkin hyvä kuhakanta. Jos rannalle jättää kalanperkeitä, saattaa hetken päästä nähdä saukon varastamassa niitä. Järvellä voi nähdä taivaalla muitakin lentäviä petolintuja, kuten hiirihaukkoja ja mehiläishaukkoja. Järveen voi nähdä syöksähtelevän kovaäänisesti raakkuva kaakkuri.

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *